Moikka taas!
Sanoin viimesessä videossani, et pitäisin taukoa myös blogin puolella, mut en malttanu olla kirjottamatta :D oisin kuvannu videon, mut oon tällä hetkellä Helsingissä enkä ottanu kameraa mukaan. Tietenkin voisin kuvata videon webbi kameralla tai kännykällä, mut se laatu on mitä on nii mieluummin kirjotan. Varsinkin ku en oo kirjottanu pitkään aikaan!
Mutta, kuten sanon otsikossa: Kuulin kyllä, mutta jostain syystä sanoin "mitä". Tää on yks mun monista pahoista tavoista, joten haluaisin nyt puhua mitä pahoja tapoja mulla on.
Alotetaan tästä minkä mainitsin jo. Kuinkahan monta kertaa joku on selittäny mulle jonku pitkän jutun ja mää kuulen ihan hyvin, mut jostain syystä mää sanon "mitä" ja se toinen alkaa selittään uudelleen enkä mää viitti keskeyttää. Toinen tähän kategoriaan kuuluva tapahtuma on se, että joku kysyy multa jotain tai kysyy tekemään jotain, mää kuulen kysymyksen hyvin, mutta silti mää jostain syystä kysyn "mitä". Esimerkiksi äiti kysyy mua vaikka tyhjentään tiskikoneen ja mää vastaan "mitä, joo" ja alan samantien tyhjentään tiskikonetta. Tai sisko kysyy multa et paljonko pakkasta on nii mää vastaan "mitä, oota, siel on kaks astetta". Oon vaan tullu siihen tulokseen et mun suu on nopeempi ku mun aivot.
Tähän liittyy myös se, et mää puhun ihan hirveesti sitä mitä sylki suuhun tuo. Kuinkahan monesti oon sanonu jotain ihan niinku hyvällä taholla, enkä mitenkään halua loukata, mut se mitä mää sanon kuulostaa loukkaukselta. Esimerkiksi jouluaattona sattu et mun tädin miesystävä sano mun tädille et hän ei oo varma haluuko hän sittenkään laulaa meidän kaa, niin minä meen ja möläytän et "ei se haittaa, tarvitaan me yleisöäkin". Taas mun suu on nopeempi ku aivot enkä osaa muotoilla lausetta silleen, et se ei kuulostas loukkaukselta. Mitä mää tarkotin oli, et ku meitä alko oleen aika monta laulajaa ja "yleisön" puolella vaan pari ihmistä, et eihän meillä ole ketään kelle laulaa jos kaikki on laulamassa. Välillä mää häpeen itseäni paljon.
Sit ehkä mun pahin tapa, jos mulle soittaa joku ja se puhelu kestää kauan, mää meen autopilotille. Mää en voi asialle mitään, mää kokeilen aina skarpata mut ei onnistu. Mulla vaan yhtäkkiä aivot lakkaa toimimasta ja vastailen sillee "juu, aivan, mm, joojoo, niin" et jos mulle haluaa soittaa, niin pitäkää puhelu lyhyenä tai siinä käy niin et multa saa vaan enää yhden sanan vastauksia.
Nää kolme on vasta alku mun pahoille tavoille, mut jos jatkasin nii tästä tulis pisin blogipostaus ikinä.
Mutta eipä mulla muuta! Ensi kertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti